perjantai 6. heinäkuuta 2018

NN

Onnea on ihmiset mun ympärillä.



Ennen kaikkea ihmiset, 
jotka tosiaan tuntee mut, 
mutta ja 
silti vaan on siinä.

Viikosta ja vuodesta toiseen ja kolmanteentoista. 
Aina uudestaan ja uudestaan 
ja vielä 
ja taas
ja sittenki vielä.

365 päivää vuodessa.

Vaikken todellakaan koskaan 
ja vaikka joskus niin kovin.
Vaikka oon välillä kaikkea 
ja vaikken aina oo ihan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti