Päivän TOP3:
1. Työpäiväni alkoi sillä, että keskustelin luokkani opetusharjoittelijoiden kanssa YL-kokeen sujumisesta ja oppilaideni osaamisen tasosta. Jaoin opiskelijoiden WA-ryhmään kuvakaappauksina tilastoja siitä, miten mikäkin tehtävä oli oppilailta sujunut. Veden eri olomuotojen nimeämistä havainnoillistin kirjoittamalla pitkän kappaleen tekstiä "molomuodon muutoksista".
Ois vissiin kannattanut lukea ne viestit ennen lähettämistä.
2. Puolilta päätin käväistä pienellä kävelylenkillä ihan vaan pikaisesti ennen iltapäivän videopalaverimaratonia. Otin työpuhelimen mukaan ja jätin omani kotiin. Ylistön sillalla seistessäni sitten katsoin kelloa ja tajusin, että munhan pitäis olla JUST NYT kotona, jotta seuramme toiminnanjohtaja voi hakea multa Kilpisen koulun avaimet.
Soitin sitten styöpuhelimestani seuramme valmennuspäällikölle eli sille ainoalle ihmiselle, jonka numeron muistin ulkoa, ja jolle nolona sönkkäsin tilanteen – ja jolta sain TJ:n numeron, jolle hetken kuluttua selitin tilanteen taas.
Että... Ois vissiin kannattanut lukea ne aikatauluviestit ihan ajatuksen kanssa läpi ennen minnekään lähtemistä.
3. Kahteen mennessä olin osallistunut jo neljään videopalaveriin (seitsemästä) ja päivän viides palsu oli juuri alkamassa. Minuutti ennen palaverin alkamista etsin työsähköpostini 236 lukemattoman viestin joukosta kuumeisesti SITÄ OIKEAA (mikä aihe / millainen ohjelma / kuka kutsuu / missä linkki?) ja lopulta löysinkin sen. Liityttyäni videopuheluun totesin epähuomiossa poistaneeni koko saapuneiden sähköpostien kansioni.
Ois vissiin kannattanut lukea ne viestit ihan ajatuksen kanssa läpi eikä merkata lukemattomiksi ja toivoa että joskus myöhemmin olisi muka paremmin aikaa perehtyä niiden keskeisiin sisältöalueisiin.
Tähän mennessä tänään olen näiden em. sattumusten lisäksi myös varannut pyykkituvan ja unohtanut mennä varaamalleni vuorolle, sitten siirtänyt vuoroa ja myöhästynyt varatulta pyykkivuorolta 55 minuutilla, sekoillut sanoissani, luullut Jaanaa Jaakoksi ja kaatanut purkillisen kaakaojauhetta lattialle.
Ainakin.
torstai 16. huhtikuuta 2020
perjantai 10. huhtikuuta 2020
Koronapäiväkirjat 1
Koronan tuoma poikkeustila on aiheuttanut poikkeuksia myös ikuisessa poikkeustilassa elävän arkeen, mutta tuonut mukanaan paljon myönteistäkin.
Viimeksi kuluneiden viikkojen aikana olen pitänyt itsestäni huolta mm. syömällä aiempaa terveellisemmin, harrastamalla liikuntaa (en aiempaa enemmän vaan ylipäätään!) ja ulkoilemalla päivittäin.
Olen nukkunut kymmenen tunnin yöunia (ja silmäpussini ovat siksi kadonneet), herännyt uuteen päivään pääosin hymyillen, ja nauttinut kiireettömistä aamuista sekä poikkeuspäivien rytmistä.
Olen kuunnellut äänikirjoja ensimmäistä kertaa elämässäni, ja tehnyt pitkiä kävelylenkkejä Michelle Obaman sekä Torey Haydenin kanssa. Olen lukenut myös tavallisia kirjoja, e-kirjoja, sarjakuvia, aikakauslehtiä, ruokaohjeita, blogeja, muistilistoja, kalentereita, keskustelupalstoja ja oikeastaan ihan mitä vaan.
Olen kokannut kaikenlaista ja leiponut kotona, mutta myös tilannut ruokaa kotiovelle ja ylipäätään nauttinut aika luvattoman usein jonkun toisen tekemistä ruoista, kakuista, kekseistä, pullista ja piirakoista.
Olen viettänyt vapaita viikonloppuja, osallistunut peli-iltoihin perjantaisin, opiskellut latinaa, katsonut leffoja, kuunnellut musiikkia ja tanssinut keittiössä. Olen valvonut myöhään, mennyt aikaisin nukkumaan, retkeillyt ja pyöräillyt, nauranut ja itkenyt.
Olen oppinut paljon uutta (itsestäni ja ympäröivästä maailmasta, mutta myös), esimerkiksi opettamaan etänä, soittamaan Leonard Cohenia ukulelella, neulomaan villasukkia ja kääntämään letun heittämällä.
Kaikkein eniten näinä viikkoina on arjessani kuitenkin lisääntynyt aika. On ollut aikaa olla, ja on ollut aikaa vain olla. On ollut aikaa olla yksin, yhdessä, ilman ja kanssa, kera, seurassa, sohvalla ja sylissä. Ja kaikki tämä on ollut yksiselitteisesti vain ihan tosi mielettömän i h a n a a .
Kaiken kaikkiaan olen nauttinut oikein monin tavoin tästä kiireettömästä arjesta, etäopetusajasta ja uudesta normaalista. Kaiketi tällainen downshiftaus vastoin kaikkia odotuksia onnistuu siis minultakin, kunhan kannustimena toimii maailmanlaajuinen pandemia ja pakotteet ovat optimaalisesti kohdillaan.
Viimeksi kuluneiden viikkojen aikana olen pitänyt itsestäni huolta mm. syömällä aiempaa terveellisemmin, harrastamalla liikuntaa (en aiempaa enemmän vaan ylipäätään!) ja ulkoilemalla päivittäin.
Olen nukkunut kymmenen tunnin yöunia (ja silmäpussini ovat siksi kadonneet), herännyt uuteen päivään pääosin hymyillen, ja nauttinut kiireettömistä aamuista sekä poikkeuspäivien rytmistä.
Olen kuunnellut äänikirjoja ensimmäistä kertaa elämässäni, ja tehnyt pitkiä kävelylenkkejä Michelle Obaman sekä Torey Haydenin kanssa. Olen lukenut myös tavallisia kirjoja, e-kirjoja, sarjakuvia, aikakauslehtiä, ruokaohjeita, blogeja, muistilistoja, kalentereita, keskustelupalstoja ja oikeastaan ihan mitä vaan.
Olen kokannut kaikenlaista ja leiponut kotona, mutta myös tilannut ruokaa kotiovelle ja ylipäätään nauttinut aika luvattoman usein jonkun toisen tekemistä ruoista, kakuista, kekseistä, pullista ja piirakoista.
Olen viettänyt vapaita viikonloppuja, osallistunut peli-iltoihin perjantaisin, opiskellut latinaa, katsonut leffoja, kuunnellut musiikkia ja tanssinut keittiössä. Olen valvonut myöhään, mennyt aikaisin nukkumaan, retkeillyt ja pyöräillyt, nauranut ja itkenyt.
Olen oppinut paljon uutta (itsestäni ja ympäröivästä maailmasta, mutta myös), esimerkiksi opettamaan etänä, soittamaan Leonard Cohenia ukulelella, neulomaan villasukkia ja kääntämään letun heittämällä.
Kaikkein eniten näinä viikkoina on arjessani kuitenkin lisääntynyt aika. On ollut aikaa olla, ja on ollut aikaa vain olla. On ollut aikaa olla yksin, yhdessä, ilman ja kanssa, kera, seurassa, sohvalla ja sylissä. Ja kaikki tämä on ollut yksiselitteisesti vain ihan tosi mielettömän i h a n a a .
Kaiken kaikkiaan olen nauttinut oikein monin tavoin tästä kiireettömästä arjesta, etäopetusajasta ja uudesta normaalista. Kaiketi tällainen downshiftaus vastoin kaikkia odotuksia onnistuu siis minultakin, kunhan kannustimena toimii maailmanlaajuinen pandemia ja pakotteet ovat optimaalisesti kohdillaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)