TOP20

TOP20-lista niistä pienistä asioista, joista tulen aina tosi onnelliseksi:

1. Kiireettömät aamut, joina ehdin katsoa jouluelokuvia ja itkeä rauhassa
2. Erityisen onnistuneet valokuvat (joskus yksikin tosi tosi hyvä riittää!)
3. Yöksi patterin päälle unohtuneet lapaset, jotka on ulos lähtiessä ihan(an) lämpimät käsissä
4. Ruisleipäpala voilla ja juustolla
5. "Who run the world? GIRLS" -paita yhdeksänvuotiaan päällä  
6. Kreikkalainen ruoka
7. Crème brûlée
8. Kuusenkoristeet 
9. Villasukat
10. Satsumat
11. Kumitettavat kirjoituskynät
12. Jääkaappikylmä suklaa
13. Aamusauna
14. Lunnit
15. Frendit-maraton
16. Joulupallokorvakorut
17. Piparkakkutaikina
18. Onnistuneesti leikatut videot (vaikkeivät olisi edes omiani)
19. Aamuteen tuoksu ruusukupissa isän luona
20. Kissat ♥

Kamerakynä 22.12.2019

Kun tekee kahta työtä 

ja töiden ohessa opiskelee kolmea eri täydennyskoulutuskokonaisuutta 

niin VOI OLLA että ihan paria opiskelutehtävää joutuu vähän vielä joululomalla täydentämään.  

Nämä valokuvaustehtävät on onneksi aivan kärjessä mun omalla mieleisyyslistalla, 

joten näiden viimeisten kamerakynähommien loppuunsaattaminen tuntui tänään 

oikeastaan aika mukavalta. 

Oli kerrankin aikaa – ja ihan hetken aikaa oli melkein valoisaakin! 

📸+✏️=🖤

Miltä hiljaisuus näyttää?

Hiljaisuus näyttää 

taivaalta 

hiljaksiin tippuvilta, 

suurilta, märiltä hiutaleilta. 

Sillä on ääretön määrä jalkoja, 

pieniä, 

pitkulaisia, 

ristiin rastiin risteileviä koipia, 

pehmeitä tassuja, 

kumisia tossuja. 

Ei se vanha ole, mutta iäti ajaton, 

aina olemassa, kuin odottaisi jotakin. 

Sen korvat eivät roiku maahan asti, 

mutta kuulee se silti. 

Hiljaisuus asuu hangessa, 

kansallismaiseman hengessä, 

korkeassa hongassa, 

ylimmän oksan hangassa. 

Hiljaisuus huomaa sen, 

joka malttaa pysähtyä sitä katselemaan.

Niin varjoisat veet

Niin kaunis on maa
Niin korkea taivas
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet
Niin varjoisat veet

Suomen luonnon päivä 2/2

Suomen luonnon päivä 1/2

Maanantai

Jaloissa lonksuvat kumisaappaat. Kurniva vatsa. Sukkahousujen hiertämät sisäreidet. Välituntivalvonta. Puutunut niska.

Väsyttää. Janottaa. Kiukuttaa.

Melu tuntuu kipuna korvissa. Kantapäässäkin on hiertymä.

M A A N A N T A I

Ja sitten kuitenkin:

Kolmasluokkalaisten nauru. Kaatosade luokan ikkunasta. Kiipeilytelineessä kiljuvat lapset. Kaverin auttaminen. Onnistumisen ilo.

Aamupiiri. Puuvärikynät. Matematiikan tunti. Uusien kirjojen tuoksu.

Lukutuokio. Ekaluokkalaisen ujo hymy. Hetken hiljaisuus luokassa. Vaaleat kiharat käytävällä.

"Ope, auta!" Leuanvetotanko. Välipalapatukka. Viiden minuutin tauko.

Mihinkään en tätä vaihtaisi.

L o m a l l a

Lomalla voi
...herätä yhdentoista tunnin yöunien jälkeen kello kymmenen yli kymmenen aamulla.
...syödä aamiaiseksi ruisleipää ja lakuja tai mansikoita ja jugurttia tai sipsejä ja mannapuuroa.
...tai jättää aamupalan väliin ja siirtyä suoraan päivän seuraavaan ateriaan.
...tai reippailla aamulla kesäsateessa Alballe ja nauttia hotelliaamiaista järven rannalla.

Lomalla voi
...sumplia salivuoroja.
...tehdä keskeneräisiä opintotehtäviä tai muita kevätlukukauden rästihommia.
...siivota, tiskata, tehdä ruokaa, pestä pyykkiä ja pyyhkiä pölyjä.
...keksiä kauniita kasvisruokalajeja ja soveltaa keittiössä kaikkea keksimäänsä.
...kalenteroida ja suunnitella.
...tehdä koreografioita ja kausisuunnitelmia.
...taulukoida kaiken (kaiken!), tunnistaa riippuvaisuutensa ja tunnustautua addiktiksi.
...tai opetella tuntemaan itsensä tarpeelliseksi jollain toisella tapaa.

Lomalla voi
...pukeutua kauniisiin vaatteisiin (tai olla ilman).
...laittaa huulipunaa ja näyttää t o s i  meikatulta (tai olla ilman).
...somettaa koko päivän tai katsoa Netflixiä neljä tuntia putkeen (tai olla ilman).
...kuunnella SANNI:n uuden levyn kolme kertaa läpi ensimmäisen vuorokauden aikana sen julkaisemisesta (tätä ilman en kyllä haluaisi olla).

Lomalla voi
...lukea kirjoja.
...lukea lehtiä.
...lukea blogeja, uutisia, ammattikirjallisuutta, matkaoppaita, kielioppia, psykologiaa ja lyriikoita.
...tai sitten vaan ajatella.

Luulen, että oon tarvinnut tätä.

En oo vielä oppinu sanomaan ei. 

Eka & vika

Kesäkuun ensimmäinen, lukuvuoden viimeinen.

Tänään ensiluokkaiset toisluokkalaiseni aloittavat kesälomansa.

Minä sen sijaan valmistaudun ensi viikolla järjestettäviin Jyväskylän OKL:n soveltuvuuskokeisiin jo toista kertaa elämässäni.

Kymmenen vuotta sitten osallistuin noihin samoihin karkeloihin ensimmäistä kertaa – silloin hakijan roolissa. 

Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa haastattelemassa opettajanvalmistuslaitokselle pyrkiviä kokelaita.

Jännittää.

(Aika paljon taisi jännittää viimeksikin.)

Mut jännittää. 

#luovuus

[Tärkeätä on] "oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen” (POPS 2014, 21).

Rumput

Kärräsin rumpusetin luokkaan. Kukaan opetuslapsista ei kysynyt oikein mitään. (Paitsi yksi halusi tietää, että MIKSI – ja sille yhdelle yksi toinen vastasi aika tyhjentävästi, että "Miksi ei?").

Kaikesta muusta he kysyvät kyllä. Viimeisimmäksi mm. näistä:

Kuka keksi kirjaimet?
Kuka keksi kirjapainon?
Millon oli keskiaika?
Mikä oli ensimmäinen kirja?
Kuka keksi koulun ja millon?
Mistä sen voi tietää mitä ennen on tapahtunu?
Mistä voi tietää miten vanhoja jotkut vaikka luolamaalaukset on?
Miten historiaa voi tutkia?
Millon puhuminen on keksitty?
Kuka keksi kirjakielen?
Kuka keksi ihmiset?
Kuka oli maailman ensimmäinen ihminen?
Miten elämä on syntyny?
Mistä se alkuräjähys tuli?
Oliko alkumeri jo ennen alkuräjähystä?
Miten avaruus on syntyny?
Kauanko avaruus on ollu olemassa?
Onko linnut kehittyny liskoista?
Montako maata on olemassa?
Mitä tarkottaa 'itsenäinen valtio'?
Voittiko Suomi sodan?
Onko kaikki ihmiset sukua toisilleen?
Miten vanha on maapallo?
Millon maailma on syntyny?
Mikä on gigavuosi?
Miten pitkä on valovuosi?