Nuuskintaa

Sain ainejärjestöni sähköpostilistan kautta viestin eräältä laitoksemme opettajalta otsikolla "Nuuskintaa". 

Moi,

nuuskintaa (Lindgren 1990, 22-24), keskiviikkona 3.10. klo 8.00 alkaen. 

Kokoontuminen ja ohjeistus päärakennuksen edessä. 

Aarteiden tutkiminen samana päivänä klo 16.00-18.00 salissa A103. 

tervetuloa mukaan,

Emma ja Matti

Lähde:Lindgren, A. 1990. Peppi Pitkätossu. WSOY: Helsinki.

_________________________________________________

Ope mailing list

Ope@lists.jyu.fi

Vähän melkein alko jännittää 
nyt 
tämä
nuuskintajuttu.

Elämää partioleiriolosuhteissa

Syyskuun alusta saakka olen saanut kodissani elää vaihtelevissa partioleiriolosuhteissa.

Öisin on välillä niin kylmä, että kaksi peittoa tarvitsevat päälleen vielä untuvatäytteisen makuupussin, jotta kaikkien näiden edellämainittujen alla oleva asukas tarkenee nukkua yönsä edes joten kuten.

Vireillä olevasta viemäriremontista johtuen vedentulo on taloyhtiössämme katkaistu useita kertoja viime viikkojen aikana. Yleensä vesikatkot kestävät parista tunnista muutamaan tuntiin, mutta jokunen kokopäiväiskatkokin on saatu nähdä sekä kokea.

Viemäriremontin toistaiseksi pahimmat päivät koettiin toissapäivänä ja eilen, kun ensin remontoitiin seinänaapurin asuntoa, ja heti perään tätä kotiluolastoa. Torstaina istuin kotona "etäopiskelemassa" korvatulpat päässä, kunnes (noin puoliltapäivin) en enää kestänyt jatkuvaa remonttimökää, ja päätin luovuttaa "opiskelemisen" suhteen.

Eilisen vietin evakossa (mm. kirjastolla, pyykkituvassa, Ilokivessä, Lounaispuistossa, yliopistolla, Monnarilla, Keskikadulla, Kolmikulmalla, Sakura Gawassa ja Puistokoululla), mikä sujuikin ihan hyvin aina siihen asti, kun jouduin sopivissa väleissä palaamaan niin sanotusti lähtöruutuun haistellakseni tinneriä hakeakseni tarvitsemiani tavaroita / täydentääkseni jääkaapin sisältöä / lukeakseni postit jne... Iltapäivään mennessä olin haistellut erilaisia liimoja ja liuottimia siinä määrin, että en meinannut löytää asunnostani enää ulos ilman apua. Yritettyäni pelastautua ikkunan kautta ystävällinen remonttihenkilö kuitenkin opasti minut ulos raikkaaseen syysilmaan hengittelemään hyttysiä.

Palatessani illalla kotiin iski sietämätön tinnerin / tärpätin / minkä lie löyhkä karu todellisuus tajuntaani, ja muistin, että remonttihenkilöiden poistuttua asunnostani iltapäivällä olivat vesiyhteydet olleet edelleen katki. Asia saatiin kaikeksi onneksi korjattua, eikä loppuiltaa siis tarvinnut viettää kuivin suin, sillä vesijohtovettä sai johdoista juodakseen ihan niin paljon, kuin sitä vain kehtasi hanasta lasketella. Myös sähköt toimivat aivan tavalliseen tapaan, joten yhtälössä täytyi tietenkin olla Jotakin, mitä en ollut ottanut huomioon...

1. Vesi - check!
2. Sähköt - nekin check!
3. WC - AINIIN... Se!

Asuntomme entinen saniteettiposliini-istuin oli aiemmin päivällä purettu osiin ja kannettu kerrostalomme pihalle. Vanhan WC-istuimen tilalle tietysti asennettiin uusi saniteettiposliiniasia - ihan niin kuin asiaan kuuluu.

 

Uusi pytty on valkoinen ja no - uusi. Hienokin se on, ja takuulla kallis.
Yksi pieni puute siinä kuitenkin on.

Saniteettiposliiniin ei nimittäin saa istuutua.
Tai hyvä on, saa istuutua, mutta omalla vastuulla - ja aikaisintaan tänään iltapäivällä. Saniteettiposliinin liimaus nimittäin suoritettiin eilen iltapäivällä klo 15, ja liiman kuivuminen edellyttää 24 tunnin koskemattomuutta, joten toistaiseksi WC-istuin ei ole aivan käyttövalmiudessa.

Kaiken kukkuraksi makuuhuoneen lampusta palo aamuyöllä valo. Nyt siis dataan kotona otsalamppu päässä (on niin synkkää ettei ilman valoa näe) ja pohdin. 

Mietinnässäni ovat mm. seuraavat asiat:
- viettäiskö loppupäivän partioleiriteeman mukaisesti (eli peseytymättä, verkkareissa ja pussipastaa syöden)?
- oisko pitäny sittenki käydä ostaa uusia lamppuja ennenku kaikki vanhat palo?
- ostasko energiansäästölamppuja vai niitä toisia (ja noinkohan niitä toisia enää edes mistään saa...)?
- onko sanalle "pikkusieluinen" olemassa synonyymiä?
- missä kaikissa suomenkielen sanoissa esiintyy kirjainyhdistelmä "SPA"? (spagetti, spagaati sekä puhekieliset "olispa" ja "tulispa", mut missä muissa?)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Valmentaja meidän...

...JOKA ASUT JOSSAIN TÄSSÄ IHAN LÄHELLÄ...
VALMENTAJA 25 v.: Sun äiti oli soittanu mulle treenien alussa, mut en pystyny sillon vastaamaan...
VOIMISTELIJA 12 v.:Voi ei. Mitähän sillä oli?
VALMENTAJA 25 v.: Pitäsköhän mun soittaa sille takais? Pitikö sen tulla hakee sua harkoista?
VOIMISTELIJA 12 v.: Joo. Toivottavasti se nyt on tulossa.
VALMENTAJA 25 v.: No kyllä varmaan. Ja jos ei, niin ainahan sä voit muuttaa mun luokse.
VOIMISTELIJA 11 v.: Hei oottakaa vähän, mäki soitan kotiin ettei tartte tulla hakemaan!

...PYHITETTY OLKOON SINUN NIMESI...
VALMENTAJA 25 v.: Hei, Iinakin tulee tällä viikolla takaisin Jyväskylään!
VOIMISTELIJA 5 v.: Kuka on Iina?
VALMENTAJA 25 v.: Se on se meidän toinen valmentaja.
VOIMISTELIJA 5 v.: Ai. JEE!

...TAPAHTUKOON SINUN TAHTOSI... 
VOIMISTELIJA 10 v.: Auuuu! Mulla varmaan murtu tää nilkka!
VALMENTAJA 26 v.: Ei haittaa. Jatka!
VOIMISTELIJA 10 v.: Noku mulla just murtu nilkka...
VALMENTAJA 26 v.: Joo, selvä. Ojenna se.

...MYÖS MAAN PÄÄLLÄ, NIIN KUIN MUISSAKIN TÄMÄN KOULUN KERROKSISSA
VOIMISTELIJA 8 v.: Jos tässä koulussa ois viis kerrosta niin mulla ois ainaki tonne iiihan ylimpään asti!
VALMENTAJA 25 v.: Niin mikä?
VOIMISTELIJA 8 v.: NO HIKI.

...SILLÄ SINUN ON VALTAKUNTA JA VOIMA JA KUNNIA...
VOIMISTELIJA 5 v.: Miksi te ette kertoneet minulle, että olympialaiset ovat jo alkaneet?
VOIMISTELIJAN ÄITI: No tulee niitä vielä tälläkin viikolla, kyllä me ehditään sieltä sitä rytmistäkin katsoa.
VOIMISTELIJA 5 v.: Ei, kun miksi te ette kertoneet?! Minä olisin mennyt kisaamaan sinne!
VOIMISTELIJAN ÄITI: Mutta kun sinä oot vielä ihan liian pieni! Ei lapset voi kilpailla olympialaisissa!
VOIMISTELIJA 5 v.: Minä voin!
VOIMISTELIJAN ÄITI: Et voi.
VOIMISTELIJA 5 v.: Voinpas! Anna-Elina opettaa minua!

...IÄNKAIKKISESTI, AMEN
VALMENTAJA 25 v.: Ole hyvä.
VOIMISTELIJA 8 v.: ...
VALMENTAJA 25 v.: Mitäs sanotaan?
VOIMISTELIJA 8 v.: Anteeks?
VALMENTAJA 25 v.: Eiku se toinen...
VOIMISTELIJA 8 v.: Ai! Kiitos!

Kausittaista asiaa

Oon jotenkin ollut huomaavinani, että monilla (erityisesti opiskelijoilla) elämä rytmittyy hyvin vahvasti erilaisten kausien mukaan. Esimerkiksi näin syyskuun alussa vietetään eri oppilaitoksissa lukukauden avajaisbileitä sekä monia yleisiä aloittajaisia, korkkajaisia ja kaudenavajaisia.
Moni (opiskelija) myös pyrkii kesäkauden kostean festari- ja pussijuomakauden jälkeen starttaamaan ns. kuivan kauden. Toisaalta opiskelijoiden palattua opiskelukaupunkeihinsa alkaa useiden ravintoloiden ja yökerhojen nousukausi, kunhan uusienkin opiskelijoiden biletyskausi kunnolla käynnistyy.
Vuorokausirytmiään moni (opiskelijakin) yrittää muokata kesäloman jälkeen akateemisempaan suuntaan (jotta niille luennoillekin ehtisi ajoissa edes joskus), ja välillä joka-aamuinen luennoille lähteminen onkin melkoista taistelua, kun ajoittainen kausiväsymys imee mehut pirteemmistäkin peipposista, ja tenttikausi tietysti pukkaa päälle samaan aikaan pistäen parastaan...

Syyskuussa moni (ihminen, eläin) alkaa myös tavalla tai toisella valmistautua lähestyvään talvikauteen. Pikkulapsiperheissä on jälleen edessä välikausihaalarirumba, jota sitten tietysti seuraa jo parin kuukauden päästä alkava talvihaalarikausi.
Muidenkin ihmisryhmien edustajilla vaatetus usein vaihtuu michelinmiesmäisemmäksi kauden mittaan.
Penkkiurheilijoiden kesän jalkapallokausi vaihtuukin jääkiekkoon (...mitäs tässä SM-liigakauden avausta odotellessa...) ja kentän laidalla paistattelu jäähallin käytävillä värjöttelemiseen. Koulujen liikuntatunneilla kausilajit pesäpallo ja yleisurheilu vaihtuvat käsipalloon ja välinevoimisteluun.

Itse olen alkukauden mentyä odottanut kuumeisesti lähinnä syyskuun kolmatta päivää ja syksyn salivuorokauden aloitusta. Tästä eteenpäin (ja käytännössä aina tähänkin asti) elämääni rytmittävät hiljattain päättynyt peruskuntokausi (PKK), vasta alkanut lajiharjoituskausi 1 (LHK1), kuukauden päästä alkava lajiharjoituskausi 2 (LHK2), vielä edessäpäin odottavat kilpailuihin valmentava kausi (KVK) sekä kisakausi (KK), ja kisakauden jälkeinen siirtymä- (SK) eli ylimenokausi (YMK).

Syyskauden kausisuunnitelmaan nämä kaudet viikko- ja päivärytmityksineen on jo ladottu. Kevään osalta kausisuunnitelma painopisteineen on vielä arpomatta, mutta varmaa on, että sama harjoituskausiajattelu (PKK, LHK1, LHK2, KVK, KK, SK/YMK) toistuu kevätkaudenkin kausisuunnitelmassa.

P.S. Kavereille vielä sellaisia terveisiä, että älkää ihmetelkö, jos en nyt harjoitus- ja kisakausien aikana aina vastaa puhelimeen (ootte ajatuksissa kyllä, ja lupaan soittaa takais sit heti tammikuussa...)
Ja: älkää menkö naimisiin kisakausien aikana (terveisiä vaan sinne Kuopion suunnalle V & T-R...)

Terveisiä sillan alta

Terveisiä vaan sinne kaupungin liikuntalautakunnalle ja muillekin päätöksiä tekeville!

Meillä on täällä Keski-Suomen sydämessä jonkinasteinen melko lailla mittava salivuoropula. Täällä meidän 10-12 -vuotiaat tosiaan istuu iltaisin sillan alla, kun ulkona sataa (...ja nyt syksyn tullen kun alkaa pimeääkin olla niin ettei eteensä näe, eikä hyppelyharjoitukset saati maastolenkit pihalla pimeässä suoritettuina ole enää kovinkaan turvallisia).

Ja sisätiloissa ei siis voida treenata, kun sali-, halli- ja sisätilaharjoitusvuoroja ei vaan riitä kaikille.

Sillan alla 6.9.2012

Valitettavasti Jostakin syystä pikkulasten taaperotanssit, tenavien temppukoulut, aikuisten aerobictunnit ja monemoiset mummojumpat näyttää tänäkin vuonna olevan tärkeämpiä kuin kasvuikäisten kilpaurheilijoiden voimisteluharjoittelu. Aikuisten tuntitarjonnasta ei ole selvästi tarvinnut tänäkään vuonna tinkiä, koska kaikenmaailman afro-, bodystep-, bootcamp-, circuit-, kahvakuula-, pilates-, power kickbox-, pumppi-, zumba-, venyttely- ynnä muut tunnit (A:sta Ö:hön) näyttää mahtuneen seurojen ja opistojen jumppakalentereihin ja kaupungin salivuorovarausjärjestelmään varsin esteettömästi. Aikuisille harrastajille on tässäkin kaupungissa siis tarjolla vallan monipuolinen valikoima erilaisia sisäliikuntamahdollisuuksia viikonpäivästä ja kellonajasta melko lailla riippumatta!

Myös erityisryhmien, kuten vauvojen, vammaisten ja vanhusten liikunnan harrastamismahdollisuudet on huomioitu hyvin, mikä on tietysti hieno ja kiittämisen arvoinen asia. Ikäväksi tilanteen tosiaan tekee vain se, että niin tärkeää kuin aikuisten ja lasten harrasteliikunta yhteiskunnallisella (ja yksilö-)tasolla onkin, on meillä kilpapuolen voimistelijoilla jälleen kerran huutava pula salivuoroista. Kesäkauden ja alkusyksyn suhteen tilanne vielä menettelee joten kuten, kun harjoituksia voidaan hyvin pitää ulkosallakin, mutta syyskauden edetessä nuo edellämainitut sää- ja ulkonaolo-olosuhteet (kylmä, märkä, pimeä) alkavat enenevissä määrin haitata harrastamisen tahtia.

Mikä tilanteessa ehkä näin äkkiseltään myös hieman ihmetyttää, on sitten se, miksi ihan tavallisten työssäkäyvien ja/tai opiskelevien aikuisten jumppatunnit on nekin pitänyt sijoittaa parhaisiin treeni-aikoihin eli arkisin välille klo 17-20. Oma pedagoginen näkemykseni puoltaa vahvasti teoriaa, jonka mukaisesti alakouluikäisen lapsen olisi (erityisesti arki-iltoina) hyvä olla harjoituksista kotona aivan viimeistään iltayhdeksään mennessä. Sen sijaan voisin hyvin kuvitella nuorten aikuisten, perheellisten vanhempien ja jopa eläkeikäisten tätien ja setien osallistuvan erilaisille jumppa- ja tanssitunneille vielä iltakahdeksan jälkeenkin. Jollain lailla tuntuukin käsittämättömältä tämä salivuorojen jakajien logiikka, jonka mukaan ne perheenäideille suunnatut afrotanssitunnit kuitenkin järjestetään koulujen saleissa ympäri kaupunkia klo 17-18:30 ja jatkotunnit edistyneille samoissa saleissa klo 18:30-20. Kilpaileville 10-12 -vuotiaille sen sijaan jaetaan salivuoroja klo 20 (jopa 21) jälkeen, kun kasvavien lasten pitäisi kaiken järjen mukaan olla kotonaan valmistautumassa yöpuulle... Eikö tämä käynyt kellään mielessä missään vaiheessa salivuoroja jaettaessa?

Sillan alla ei onneksi sada.