Iskän ottama kuva, ja jaettava on:
Mun isä muutti helmikuussa pois meidän vanhasta kodista – mun äidin lapsuudenkodista ja mun lapsuuden mummolasta.
Tuo kuvan ruukku muutti vanhasta kodista uuteen muiden tavaroiden mukana. Puutarhaan jäi suurin osa padoista ja ruukuista, mutta osa tärkeimmistä otettiin mukaan.
Ruukussa oli multaa, mutta ei selvästi erottuvia kasveja tai kasvin osia. Ruukussa ei ole tätä ennen yhtään mikään kasvanut koko talvena, keväänä eikä kesänä.
En oikeastaan usko että sitä multaa olisi kukaan kesän aikana varsinaisesti kastellut, ravinnut tai muutoin hoitanut; lähinnä sitä ruukkua multineen on säilötty parvekkeella. Ja NYT se yks kaks sitten kukkii!
Otan vapauden tulkita tapahtunutta niin, että aina ei ole (elämässä tai puutarhanhoidollisissa asioissa) pakko yrittää, jaksaa, osata, ehtiä, muistaa, taitaa, suorittaa ja ennättää niin kamalasti kaikkea. Joskus siihen loisteliaaseen lopputulokseen voi päästä vähän vähemmälläkin yrittämisellä.
Mä niin tiedän miten äiti olis ylpeä tän nähdessään. ❤️
