Kaikeksi onneksi kaltaisilleni "Joo, on siitä varmaan jollain kurssilla puhuttu mut en jaksanu sillon kuunnella ku tää alko vasta nyt kiinnostaa, kun tajusin tässä ihan vasta, että pitäis tosiaan saada joku tutkielma tehtyä että vois joskus valmistua..." -törpöille on kaikenlaista ohjausta ja neuvontaa tarjolla myös näin jälkikäteen.
Kampuskirjaston kiltti setä mm. ystävällisesti ohjeisti minua etsimään tutkimustyöni tueksi tietoa opetussuunnitelmatutkimuksesta Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) julkaisuista. Itsehän olin ehtinyt perehtyä lähinnä Kansanterveyslaitoksen (THL) materiaaleihin, koska kuvittelin että KTL on suora lyhenne juurikin Kansanterveyslaitoksesta...
Lisäksi sama setä neuvoi minua ihan aluksi tutustumaan tutkimuskirjallisuuden perusteokseen "Tutki ja kirjoita":niin. Hänen uskottavankuuloisia neuvojaan noudattaen lainasinkin kyseisen opuksen viikko sitten - ja elämäntyylilleni uskollisena avasin sen ensimmäistä kertaa äsken. Suuren suurta apua tutkimusmetodologiseen ongelmaani teos ei kuitenkaan tarjonnut, sillä aineiston analysoinnista mainittiin ainoastaan seuraavaa:
Aineistoa voidaan analysoida monin tavoin. Tässä kirjassa ei ole mahdollista kuvata näitä tapoja yksityiskohtaisesti. - - Pääperiaate on kuitenkin helppo sanoa (vaikka se ei kenties kovin paljon ilahduta analyysinsä kanssa tuskailevaa opiskelijaa): valitaan sellainen analyysitapa, joka parhaiten tuo vastauksen ongelmaan tai tutkimustehtävään. (Suora lainaus teoksen "Tutki ja kirjoita" (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2003) luvusta "Aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätökset", s. 210.)
Candytutkija Taskinen siis kiittää (ja poistuu takavasemmalle etsiskelläkseen lisää näin kertakaikkisen hyödyllisiä ja tärkeitä kirjallisuuslähteitä...)
