Kesäkuntoon 2020

Oon edelleen epäuskoisen kauhuissani ton eilisen keskustelunavauksen jäljiltä, mut myös iloinen ja otettu tästä pikaisesta WhatsApp-vastineesta. 

Mullon ympärilläni just niin oikeat ihmiset (❤) huikeine juttuineen ja tavoitteenasettelutaitoineen! On ihanaa, ettei tän(kään) ongelman kanssa tartte painia yksin.

Tästä lähtee!

P.S. Valitsin huomiselle vaihtoehdon C.

Huomiselle, koska tänään aamulla mulla oli kurkku kipee. Ja vaihtoehdon C, koska... No. Ei muuten, mutku tuolla on aika jäistä / uudet (ja vanhat) kengät hiertää / reidet on vielä vähä hapoilla siitä toissakesäisestä juoksulenkistä / on täs vähä kaikkia kiireitä jne...

Ja muutenki ois kivempi alottaa vasta ehkä ylihuomenna / ens viikolla / kuhan jäät sulaa ja kelit lämpenee / toukokuussa / kesälomalla ku on aikaa / kunhan ensin palaudun tästä kaudesta ja lukuvuodesta / loppukesästä / kuhan säät viilenee / sit ku työt alkaa / sit ku pääsen tähän rytmiin...

Ja riman voi onneks aina alittaa,

jos tuntuu ettei pääse yli.

Vielä vähän matkaa tähtiin

tää on sulle
et koskaan jätä mua yksin
kaikki menee läpi
vielä eilen oli talvi ja nyt kesäpäivä

tunnen oudon tyhjyyden
ja tunnen lämmön
on vielä vähän matkaa tähtiin
mä olen onnellinen että nähtiin

joo mä voin olla hukassa
ilman mitään mihin palata
tää palapeli pala palalta
katoaa ja niin

taas

valo vaihtuu
yhä vaan oot siinä
ja pian tää loppuu
mut se on yksi uni vaan
huomaanko miten uusi jatkuu
huomaanko miten se tapahtuu
kurotan mun käden
kurotan mun mielen
kurotan mun sydämen
ehkä se riittää

mä ehkä näin sen
se oli kaikkialla
ja ehkä kuulinkin sen
se soi jokaisen äänen takana

niin kuin joku nostais kevyesti ilmaan
sitä leijuu hetken siinä kaiken yllä
ja sanoo ei vaikka haluu sanoo kyllä

ja taas

valo vaihtuu
yhä vaan oot siinä
ja pian tää loppuu
mut se on yksi uni vaan
huomaanko miten uusi jatkuu
huomaanko miten se tapahtuu
kurotan mun käden
kurotan mun mielen
kurotan mun sydämen
ehkä se riittää

kurotan mun käden
kurotan mun mielen
kurotan mun sydämen
ehkä se riittää

(Pariisin Kevät)

11244 km

Rio de Janeiro - Jyväskylä:

välimatkaa 11244 km, 

mut viestit kulkee

ja hei,

vesi on aina märkää 

ja hiekka...hiekkaa.

#nicegirl

Ihailen suuresti lasten kykyä assosioida asioita toisiinsa niiden foneettisen samankaltaisuuden perusteella.

KUUSVEE: Ope?
MINÄ: Nii?
KUUSVEE: Onko tää... Onko tää kissakaalia?
MINÄ: Kyssäkaalia? Ei.
KUUSVEE: Niin mut kissakaalia?
MINÄ: Ei oo sitäkään.

--

KUUSVEE: Voinko minäkin juhlia naistenpäivää?
VANHEMPI: Vooit varmaan, mutta oletkos sinä nainen?
KUUSVEE: No en, mutta olenhan minä nais gööl!

Naimiaiset

Lelupäivän parasta antia: 

LAPSI 4 v.: Nää pussailis!
MINÄ: Okei.
LAPSI 4 v.: Sillon saa pussailla ku menee naimiaisiin!
MINÄ: Okei.



Ja niin sai upea pitkäsäärinen brunette kauniin sinisilmäisen blondinsa perjantai-iltapäivänä keskellä autoleikkiä, Pokemon-jahtia, kutituskilpailua ja poniratsastusta. Ja he elivät ympäröivistä häiriötekijöistä sen suuremmin piittaamatta onnellisina elämänsä loppuun asti.

❤💛💚💙💜❤💛💚💙💜❤💛💚💙💜