En yleensä ole mikään varsinainen sokerihiiri. Syön kyllä pieniä määriä keksejä, kakkuja, pullia ja piirakoita silloin, kun niitä on tarjolla, mutta esimerkiksi karkkia, limpparia, jäätelöä, sokeroituja jugurtteja/rahkoja/vanukkaita tms... en harrasta, enkä ole pitkiin aikoihin leiponut tai ostanut keksejä tai leivoksia kotiinkaan. On kuitenkin hämmentävää huomata, miten helposti noita sokeriherkkuja tulee syötyä a.) töissä, b.) kiireessä ja c.) huomaamatta. Vielä hämmentävämpää on ollut huomata, miten nopeaa ja vaivatonta on solahduttaa ylimääräinen sokeri osaksi ihan normaalia päivittäistä ruokavaliota. Siis vaikka alunperin niitä herkkuja ei edes tehnyt mieli!
Alkuviikosta mulla oli kolme hammaslääkäri-/oikomishoito-/terveydenhuoltoajanvarausta vuorokauden sisällä. Maanantaina menin töihin vasta puoli yhdeksitoista, kun aamu kului kivasti ympäri kaupunkia pyöräillessä. Koska mulle jäi lyhykäinen vapaahetki ennen töiden alkua, päätin palkita itseni reippaudesta päätymällä Arnold'siin aamupalalle.
Maanantaiaamun pelastuspulla toi lohtua ja hyvää mieltä aika pitkälle iltapäivään ja alkuiltaan, joten tiistaina päätin kokeilla samaa sen jälkeen, kun olin ensin käynyt paikkauttamassa hampaani. Ilman puudutusta, mainittakoon (jotta saisin tapahtuman kuulostamaan vieläkin kivuliaammalta, kuin mitä se todellisuudessa oli).
Tiistaiaamupäivän suklaan- ja keksintäyteisen teetuokion jälkeen olin jo vakuuttunut siitä, että vain riittävän korkea verensokeritaso saisi minut pysymään edes suunnilleen järjissäni loppuviikon ajan, joten keskiviikon kunniaksi päädyin ostamaan pullapohjaisen rahkapiirakan, jonka sain kotona nauttia jälkiruokana sekä ilta-, aamu- ja välipaloina ihan keskenäni. Tätä tavallisuudesta poikkeavaa pullailutilanteiden jatkumoa perustelin itselleni toteamalla rahkapiirakan olevan ainakin melkein terveysruokaa; proteiinit ja hiilarit on kaikki just kohillaan, ja rusinat voi ihan hyvin luokitella HE-VI -osastoon kuuluviksi...
Tänään päätin palata takaisin ns. normaaliin ruokavaliooni, ja jätinkin melkein kaikki ekstraherkut ihan suosiolla kauppaan. Kotiintuomisiksi nappasin ainoastaan muka-terveellisen "salaatin" (joka koostui pääosin mozzarellasta, fetajuustosta ja leipäjuustokuutioista) sekä pussillisen valkosuklaalla kuorrutettuja lakuja...
Kaiken kaikkiaan olen viimeksi kuluneiden neljän arkipäivän aikana syönyt sokeroituja herkkuja varmasti enemmän, kuin keskimäärin neljän viikonkaan aikana. Merkillistä kyllä, mutta olen tällä viikolla myös jaksanut kiireen ja stressintäyteistä arkeani sekä ylipitkiä työpäiviä kohtalaisen hyvin - mielestäni jopa paljon paremmin, kuin kahdella ensimmäisellä työviikolla. (Siihen en aio ottaa kantaa, paljonko empiirisen tutkimukseni tuloksiin vaikuttavat ruokavalio ja muut elämäntavat, ja paljonko poikkeukset aikatauluissa tai työnkuvassa ja tehdyissä työtunneissa...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti