Luin tänään päiväkodissa lasten kanssa muuan eläinkirjaa. Jokaisen sivun eläimestä heräsi aina keskimäärin kuusitoistatuhatta kysymystä, joiden pohjalta virisi vilkas keskustelu, jota värittivät lasten lukuisat "BÄÄ-BÄÄ":t, "MIAU-MIAU":t, "HAU-HAU":t ja "KVAAK-KVAAK":t.
Kaiken kaikkiaan tämän kyseisen korkeakirjallisen, syvällispedagoottisen ja tiedollisesti suorastaan uskomattoman laadullisen teoksen läpikäymiseen käytettiin aika noin kaksikymmentä (20) minuuttia. Lukemisen ohessa käyty pedakoomillinen ja etukäteen niin kovin tarkoin kaavailemani opetuskeskustelu eteni kutakuinkin tähän tyyliin:
Sivu 4:
MINÄ: No mikäs tossa on?
LAPSI: Lammas!
MINÄ: Niin on! Hyvin tiedetty!
Sivu 5:
LAPSI: Mikä tuo on?
MINÄ: No se on se lammas!
Sivu 6:
LAPSI: Mikä tuo on?
MINÄ: No sekin on lammas. Erivärinen vaan!
Sivu 7:
LAPSI: Mitä nuo on?
MINÄ: No ne on niitä lampaita.... Edelleen.
Sivu 8:
LAPSI: Mikä tuo on?
MINÄ: Lammas.
Sivu 9:
LAPSI: Mikä tuo on?
MINÄ: Lammas.
Sivu 10:
LAPSI: Onko TUO lammas?
MINÄ: Ei oo kun vuohi.
LAPSI: Onko se sama?
MINÄ: Ei oo kun eri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti