Poistin viime viikon torstaina 112 Suomi -sovelluksen puhelimestani kun muisti (...sekä oma että Huawein) meinas loppua ja tarttin tilaa vielä yhdelle treenivideolle. Ja ku ajattelin etten oo tarvinnu sitä sovellusta 193:een päivään niin se vaan vie siellä tilaa turhaan*. Ja ku enhän mä kuitenkaan liiku koskaan** missään oman elämäni bermudankolmion (koti, treenisali, työpaikka) ulkopuolella. (Ja noiden osoitteet muistan kyllä ulkoa hätätilanteessakin, jos jotain sattuu.)
**No, tänään sit poikkesin kaavasta ja kävin ihan kilometrin päässä, keskustakeskustassa asti. Ja heti jouduin soittamaan hätäkeskukseen.
Hävetti niin paljon.
MINÄ: Niin tässä Jyväskylän kävely...-keskustassa. Kävelykadulla. Tai tässä...
HÄKE: Oisko sulla tarkempaa osotetta?
MINÄ: Tässä...niinku Sokoksen kulmalla. Lyseolta alaspäin. Forumin ja tän toisen kauppakeskuksen välissä. En mä tiedä mikä tää osoite on.
HÄKE: Joo, no mä nään sen Sokoksen osotteen, Asemakatu 8. Laitan sinne apua tulemaan.
*On olemassa myös ihan oikeasti turhia sovelluksia. 112 Suomi ei kuitenkaan sille listalle kuulu.
Joskus jonkun pelastuminen voi olla sekunneista kiinni. Tänään ei ollut, onneksi. Vois olla vaikea illalla nukahtaa, jos tietäisin että olisin omalla huolimattomuudellani ratkaisevasti hidastanut merkittävästi ambulanssin saapumista paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti