Lajivalinnan vaikeudesta

 # NO SE OLIS SIT JO TOSI PAHA
Pienet voimistelijat juttelevat iloisista pääsiäisaiheista pukuhuoneessa harjoitusten päätteeksi.
V1: Mieti nyt! Tähän – UNGH – ja tähän – UNGH – vaan iskettäs sellaset niinku nnnäin pitkät rautanaulat ja sitte – ÖÖÖÖRGH – joutusit sinne ristille roikkumaan.
V2: Niin. OIKEESTI! Koko painolla vaan nitten naulojen varassa! HNNNGH!
V1: Vähän ois paha.
V2: Se ois tyyliin pahempi ku kaks-plus-kakkonen*
* “kaks-plus-kakkonen” = venytys, jossa voimistelija on ensin kaksi minuuttia valmentajan venytettävänä sammakkoasennossa ja sitten heti perään vielä kaksi minuuttia sivuspagaatissa

# "SELVIS SITTE SEKIN MIKS TE ETTE VENY..."
Keskustelua harkkojen päätteeksi Liikuntaseikkailu 2011 -projektista ja liikuntapäiväkirjamerkinnöistä:
V: Voi ei! Meille tulee tän tyhmän videoanalyysin takia taas yks ruuturasti lisää!
N: Täh?
V: No ku me joudutaan merkkaamaan kaikki telkkkari- ja tietokonetunnitkin niin aina yhestä varttitunnista tulee yks rasti sinne ruutuaikataulukkoon.
N: Höh. No sanotte koulussa että tää kuului teidän urheiluvalmennukseen eikä ollut mitään "makaan-sohvalla-katsomassa-telkkaria" -löysäilyä! Ja sitä paitsi mehän koko ajan venyteltiin samalla kun katottiin tota videoo!
V: No niin mut ei venyttelyä lasketa kun ei se oo silleen liikuntaa!
N: Ai miten niin ei muka ole liikuntaa? Saatteko te merkata siihen liikuntapäiväkirjaan vaan hikijumppatunnit vai kaiken liikunnan mitä päivän aikana harrastatte?

V: No saadaan me merkata kaikki, mut eihän silti venyttelyä voi... Ku eihän siinä ees tarvii tehdä mitään! 

# TERVEISIN LEIKKIVALMENTAJA

Joukkuevoimistelija (V) 9 v. seuraa naisten telinevoimistelun SM-kisataistoa vierestä ja kommentoi tulevaisuushaaveitaan valmentajalleen (N).
V: Vähän ois ihanaa olla voimistelija!
N: Sinähän oot!
V: No eiku OIKEE voimistelija!
N: Ai niinku telinevoimistelija?
V: Mmm...

# NO MUT OLIHAN NE HYVIÄ
Voimistelija (V) 9 v. katselee viereisessä salissa treenaavia kilpa-aerobiccareita ja kommentoi tulevaisuushaaveitaan valmentajalleen (N).
V: Vähä nuo kilpa-aerobiccarit on hyviä!
N: Mmh... Onhan ne ihan taitavia.
V: Päästäänks me joskus tonne kilpa-aerobicciin?
N: Siis täh? Me ollaan joukkuevoimistelijoita eikä aerobiccareita.
V: No niin niin mut millon me päästään kilpa-aerobiciin?
N: No ette toivottavasti koskaan.
V: Päästäänkö sitten ku ei enää olla 10-12 -sarjassa?
N: Ette pääse.

# "OLIKSE NYT UIMAHYPPYJÄ VAI..."
Eräs ikäluokkamme edustusjoukkueessa voimisteleva monilahjakkuus harrastaa joukkuevoimistelua erittäin tavoitteellisesti harjoittelevassa valmennusryhmässä kolme kertaa viikossa. Lisäksi kyseinen nuori urheilija harrastaa jalkapalloa, ja välillä näiden kahden lajin harjoitukset, leirit, kisa- ja turnausmatkat ym. ajoittuvat ikävästi päällekkäin. Kyseisen nuoren urheilijan äiti otti jokin aika sitten yhteyttä joukkueen valmentajiin keskustellaakseen heidän kanssaan näiden kahden lajin harrastamisen ja harrastusaikataulujen välillä sompailemisen vaikeudesta. Sanansa hän muotoili jotenkin näin:
Hei valmentajat!
Voisimmeko tavata keskustellaksemme tyttäreni lajivalinnoista? Nythän hän on harrastanut sekä jumppaa että jalkapalloa, ja joutunut vuorotellen joustamaan kummastakin harrastuksestaan mm. pelimatkojen ja kisareissujen vuoksi. Haluaisinkin nyt keskustella kanssanne siitä, kuinka voisimme yhdistää jalkapallon ja tämän mukavan rytmisen voimistelun.